Näkökulma: Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa?

Sienillä on mahdollisuus ratkoa monia globaaleja raaka-aine- ja materiaalikysymyksiä. Suomessa taas on puhdasta ilmaa ja vettä, metsiä, kulttuuria sekä vahvaa teknologia- ja tutkimusosaamista. Näistä lähtökohdista Suomi voisi kehittyä merkittäväksi sienimaaksi. Teksti on julkaistu Elintarvike ja terveys -lehden numerossa 2/2026.

Kuva: Jarkko Lehtopelto

Sienien mahdollisuuksiin pureuduttiin tiistaina 13.1.2026 Helsingissä järjestetyssä Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? -ammattilaistapahtumassa. Tilaisuus oli yhdistelmä kuuden asiantuntijan alustuksia ja työpajaa. Sen järjesti Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Half Full Oy.

Sienien kohdalla on yhdessä voitettavaa

Sienien mahdollisuudet yhdistävät monia ja monenlaisia toimijoita alkutuotannosta ja metsänomistajista teollisuuteen, matkailuun ja ravintoloihin sekä aina teknologiavetoisiin startupeihin saakka. Moninaisuus, erilaiset taustat ja useat lähestymiskulmat toivat Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? -tapahtuman keskusteluihin avaruutta ja yllättäviä näkökulmia. Sienien mahdollisuudet eivät ole oikein keneltäkään pois. On pelkkää voitettavaa, ja vieläpä yhdessä voitettavaa, mikä tuntui myös tapahtuman tunnelmassa.

Onko olemassa sienialaa?

Ennen kun voidaan puhua sienialasta, on hyvä miettiä, onko koko sienialaa edes olemassa. Sienet raaka-aineena, ratkaisuna, ravintona tai elämyksenä voivat olla osa luonnontuotealaa, teollisuutta, ravintola-alaa, kauppaa tai matkailua. Lisäksi mukana on myös julkisia toimijoita, rahoittajia sekä oppilaitoksia ja järjestöjä, jotka luovat puitteita toiminnalle.

Vaikka perinteinen toimialajako on sienien näkökulmasta tiukka, voi sienien kanssa toimivat itse kokea kuuluvansa samaan porukkaan ja nähdä yhteisiä mahdollisuuksia.

Markkinoinnissa yhteinen intressi

Perinteinen vientimarkkinointi auttaa suoraan vain osaa alan yrityksistä ja osaa taas välillisesti. Sienien mahdollisuuksiin tarttuminen taas ei liity ainoastaan tuotteiden myyntiin vaan laajemmin sienten asemaan ja toiminnan resursseihin. Potentiaalia on olemassa, mutta sienet tulisi nähdä mahdollisuutena, joka kytkeytyy ruokaturvaan, alueiden elinvoimaan, metsänomistajien tulonmuodostukseen ja uusiin innovaatioihin. Tässä kaikessa voisi olla yhteisellä markkinoinnilla ja viestinnällä paljon tehtävää ja saavutettavaa.

Ruokasienissä saatavuuden kehittäminen

Yksittäiset toimijat joutuvat näkemään paljon vaivaa, jos haluavat metsäsieniä oman tuotteen raaka-aineeksi. Jos kyseisen tuotteen kokonaisvolyymi kasvaa suureksi ja toimitusvarmuutta odotetaan läpi vuoden, muodostuu sienten saatavuus helposti ongelmaksi. Miten arvioida tuotteen kysyntää ja samalla sienten kokonaistarvetta? Miten löytää toimittaja ja miten toimittaja järjestää sienten keruun, käsittelyn ja varastoinnin? Ideaali tilanne olisi, jos keruutoimintaa voitaisiin kehittää laajalle alueelle useiden toimijoiden voimin ja luoda sitä kautta edellytyksiä ravintoloita ja teollisuutta palvelevalle tukkukaupalle.

Sienet ovat lajintunnistuksen, käsittelyn, säilyttämisen ja logistiikan vaatimusten osalta lähempänä järvikaloja kuin marjoja. Samalla nämä vaatimukset ovat ulkomaalaisille kerääjille vaikeita, mikä ei ole mahdollistanut ulkomaalaisten kerääjiä käyttöä samalla tavalla kuin marjojen kohdalla. Tässä voi nähdä myös myönteisiä näkökulmia.

Keruu- ja käsittelykysymyksestä johtuen ei ole näköpiirissä että metsäsieniä kannattaisi nähdä volyymiraaka-aineena. Saatavuuden kehittämisen rinnalla kannattaa miettiä, millä keinoin metsäsienien arvostusta ja sitä kautta arvoa saisi lisättyä.

Saatavuuden kehittäminen ei ole helppoa, etenkin kun sienien keruun, käsittelyn ja valmistamisen kulttuuri on heikentynyt vuosikymmenien saatossa. Tässä vielä alueelliset erot ovat suuria ja Itä-Suomessa sienet ovat edelleen vahva osa elämää luonnon kanssa. Sienet onkin teema, joka voisi olla yksi mahdollisuus Itä-Suomen toimeliaisuuden ja elinkeinojen kehittämisessä.

Matkailussa olosuhteita varmistettava

Luonto- ja elämysmatkailussa eksklusiivisuus on usein volyymia tärkeämpää. Kokonaisuus, elämykset ja ainutlaatuisuus ovat asioita, joista osa matkailijoista on valmiita maksamaan paljonkin. Sienimatkailun ympärillä on myönteistä hyrinää ja kokemukset ovat rohkaisevia. Parhaimmat onnistumiset ovat syntyneet vakiintuneiden matkailutoimijoiden ja sieniasiantuntijoiden yhteistyönä.

Yksittäisenä kysymyksenä tulee varmuus sieniretkimetsien pysyvyydestä. Kun matkailutoimija on suunnitellut palvelutuotteet sekä resursoinut ja markkinoinut ne, olisi tärkeää että retkien metsät säilyisivät metsinä eikä niitä hakattaisi. Virkistyskäyttöä ja maisemia huomioidaan jo nyt hakkuita suunnitellessa, tätä ajattelua voisi laajentaa koskemaan myös luonnontuotteita. Tämä palvelisi matkailun ohella myös kuntalaisten ja loma-asukkaiden keruuta ja luonnossa liikkumista. Kannattaisiko kaupunkien määritellä osa metsistä luonnontuotemetsiksi?

Ravintola-alalla osaamisesta huolehdittava

Jos ravintola haluaa tilata tukusta sieniä, on tällä hetkellä tarjolla käytännössä ainoastaan viljeltyjä sieniä, jotka tulevat vielä pääasiassa Hollannista tai Kiinasta. Tästä lähtökohdasta on pitkä matka siihen, että tukusta saisi suomalaisia metsäsieniä vaikka valmiina sekoituksena, joka voisi olla helppo ratkaisu useisiin keittiöihin.

Fine dining -ravintolat onnistuvat käyttämään metsäsieniä, koska volyymit ovat pieniä ja keittiöissä on korkeaa osaamista ja halua tuoda ainutlaatuisia ja hienoa raaka-aineita annoksiin. Osaaminen tarkoittaa tässä myös ymmärrystä lajeista, käsittelystä ja yhteistyöstä kerääjien kanssa. Tämän osaamisen vahvistaminen olisi tärkeää tuoda jo alan opetukseen mukaan.

Metsänomistajien kiinnostus on suuri mahdollisuus

Suomalainen Kääpä Biotech on esimerkki yrityksestä, joka on rakentanut toimivan ketjun metsästä korkean jalostusarvon vientituotteiksi. Heidän sopimusviljelijämallinsa ja palvelukokonaisuutensa on esimerkki, jossa erikoissienten viljely metsänomistajalla on helppo vaihtoehto puuntuotannolle tai sen rinnalle.

Luken tutkija Hanna Muttilaisen mukaan 23 % eli noin 140 000 metsänomistajaa on kiinnostunut erikoissienten, kuten pakurin, viljelystä sieniymppejä myyvän tai sieniä ostavan yrityksen kanssa. Luku on suuri ja antaa suuntaan sille, että metsänomistamisen näkökulmasta sienet tulisi nähdä entistä selkeämmin osana metsätaloutta. Lisätietoa kaipaa 54-63 % metsänomistajista eli tiedontarve on suuri. Metsänomistajien kiinnostus on suuri mahdollisuus.

Tarkastelupiste tulevaisuudessa

Palataan alun kysymykseen eli voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? Vaikka sienien näkeminen omana taloutenaan tai toimialanaan voi tuntua vähän teennäiseltä, on hyvä muistaa, että nyt puhutaan tulevaisuudesta ja sen hahmottamisesta. Maailma tarvitsee uusia ratkaisuja ja sienet voivat olla siinä yksi iso tekijä. Samaan aikaan Suomi tarvitsee uusia ideoita ja taloudellista toimeliaisuutta.

Toimijakentän monipuolisuuden perusteella Suomi on jo nyt sienitalouden maa. Vaikka monet toimijat ovat yksittäisiä ja pieniä, muodostavat ne yhdessä kiinnostavan ja kehittyvän rihmaston. Voikin sanoa, että Suomella on edellytyksiä kehittyä sienitalouden suurmaaksi, mutta se vaatii mahdollisuuksien tunnistamista ja niihin tarttumista. Ja sitä tapahtuu jo nyt.

Jarkko Lehtopelto

Yrittäjä

Half Full Oy